OSALLISTU YK75-KESKUSTELUUN

KYSEESSÄ ON MEIDÄN MAAILMAMME. JA MEIDÄN TULEVAISUUTEMME. MEIDÄN KAIKKIEN ON AIKA ALKAA PUHUA SIITÄ, MILLAISEN TULEVAISUUDEN HALUAMME.

Yhdistyneet kansakunnat täyttää 75 vuotta vuonna 2020 ja kannustaa kaikkia liittymään mukaan YK75-keskusteluun. Keskustelukampanjan käynnisti YK:n pääsihteeri António Guterres, ja tavoitteena on kaikkien aikojen laajin ja kauaskantoisin maailmanlaajuinen keskustelu siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa.

Olemme keskellä dramaattisia muutoksia ja monimutkaisia haasteita. Ilmastokriisi, väestörakenteen muutos ja teknologian tuntemattomat kehityssuunnat ovat ilmiöitä, jotka vaativat meiltä entistä enemmän keskinäistä yhteistyötä. Käynnistämällä YK75-keskustelun Yhdistyneet kansakunnat haluaa kannustaa ihmisiä lyömään viisaat päänsä yhteen ja pohtimaan, kuinka kansainvälisen yhteistyön avulla voidaan saavuttaa parempi maailma vuoteen 2045 mennessä, jolloin YK täyttää 100 vuotta.

Keskeisiä kysymyksiä on kolme:

1.

MINKÄLAISEN TULEVAISUUDEN HALUAMME RAKENTAA?

2.

OLEMMEKO MENOSSA OIKEAAN SUUNTAAN?

3.

MITÄ TOIMIA TARVITAAN TAVOITTEIDEMME SAAVUTTAMISEKSI?

Kaikki voivat osallistua keskusteluun. Keskustelua käydään sekä verkossa että kasvokkain, virallisesti ja epävirallisesti. Mukaan halutaan mahdollisimman paljon keskustelijoita mielellään kaikista 193:sta YK:n jäsenmaasta. Tavoitteena löytää uusia väyliä kansainväliseen yhteistyöhön, ja keskustelun aiheina ovat ihmisten toiveet ja pelot ja sekä nykyiset että tulevat riskit ja mahdollisuudet.

Samaan aikaan toteutettavan maailmanlaajuisen mielipidekyselyn ja media-analyysin avulla saadaan tilastollisesti edustavaa dataa. Keskusteluissa esille tulleita näkemyksiä ja ideoita levitetään laajalti ja niitä esitellään myös maailman johtajille.

Yhdistyneille kansakunnille YK75-keskustelu tarkoittaa kuuntelemisen ja oppimisen vuotta. YK-järjestöjen, maakohtaisten tiimien ja keskeisten sidosryhmien tehtävänä on:

EDISTÄÄ IHMISTEN VÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA

TUODA YHTEEN ERITYYPPISIÄ RYHMIÄ JA EDISTÄÄ UUTTA MAAILMANLAAJUISTA VUOROPUHELUA, JOSSA OVAT MUKANA MYÖS NE, JOIDEN ÄÄNI EI TAVALLISESTI KUULU.

ANTAA IHMISTEN ÄÄNEN KUULUA

AVATA KANAVIA, JOIDEN KAUTTA IHMISET VOIVAT SANOA SANOTTAVANSA JA TULLA KUULLUIKSI.

KANNUSTAA TOIMINTAAN

ANTAA PALAUTETTA, JAKAA TIETOA RATKAISUISTA JA EDISTÄÄ NIIDEN TOTEUTTAMISTA.

TÄSSÄ OPPAASSA ON NEUVOJA JA VINKKEJÄ KESKUSTELUN KÄYNNISTÄMISEEN.

”Kautta maailman voimme oppia toinen toiseltamme, kuinka aikamme globaaleihin haasteisiin voidaan vastata entistä paremmin.”

Pääsihteeri António Guterres

YK75-KESKUSTELUN AIKATAULU

24.10.2019

YK75-keskustelukampanjan esittely

2.1.2020

Keskustelun virallinen avaus

26.6.2020

YK:n peruskirjan päivä

21.9.2020

YK:n yleiskokous

24.10.2020

YK:n päivän päätöstilaisuus

31.12.2020

Keskustelukampanjan virallinen päätös

VAIHE 1

EDISTETÄÄN IHMISTEN VÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA

TUODAAN YHTEEN ERITYYPPISIÄ RYHMIÄ JA EDISTETÄÄN UUTTA MAAILMANLAAJUISTA VUOROPUHELUA, JOSSA OVAT MUKANA MYÖS NE, JOIDEN ÄÄNI EI TAVALLISESTI KUULU.

YK:n maatoimistot voivat alkaa edistää YK75-keskustelua jo vuoden 2019 loppupuolella. Aikaa ei ole hukattavaksi. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon osallistujia mukaan keskustelemaan tulevaisuudesta.

KUKA PUHUU?

Kuka tahansa voi osallistua YK75-keskusteluun. Osallistujina voivat olla muun muassa:

HALLITUKSET (KANSALLISEN, PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN TASON)
POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT, KUTEN KANSANEDUSTAJAT
NUORET, ESIM. KOULULAISET, OPISKELIJAT, PAIKALLISTEN JA KANSAINVÄLISTEN NUORISOLIIKKEIDEN JÄSENET
KANSALAISYHTEISKUNTA, ESIM. OSUUSKUNNAT, LIITOT, KANSALAISJÄRJESTÖT JA -RYHMÄT, KANSANLIIKKEET
YKSITYISSEKTORIN YRITYKSET (SEKÄ SUURET ETTÄ PIENET)
SÄÄTIÖT
AKATEEMISET TUTKIMUSLAITOKSET JA AJATUSHAUTOMOT, ESIM. JO MENEILLÄÄN OLEVIEN TUTKIMUSLINJOJEN KAUTTA
DIGITAALINEN, PERINTEINEN JA SOSIAALINEN MEDIA
YK-JÄRJESTELMÄ (TOIMISTOT JA YKSITTÄISET HENKILÖT)
ALUEELLISET ORGANISAATIOT
YKSITYISHENKILÖT
MUUT MERKITTÄVÄT TOIMIJAT

Mukana voi olla ihmisiä, jotka ovat kriittisiä Yhdistyneitä kansakuntia kohtaan, sekä muita ryhmiä, jotka eivät aina tule kuulluiksi, kuten vammaiset, maahanmuuttajat, pakolaiset, maan sisällä siirtymään joutuneet henkilöt ja ihmisoikeusaktiivit. Lisäksi uskonnollisten johtajien ja mahdollisesti myös perinteisten auktoriteettien panos on tärkeä.

PERUSTIEDOT

Kerro aluksi lyhyesti ja innostavasti:

  • Miksi keskustella ja kertoa mielipiteensä?
  • Mitä arvoa osallistumisella on?
  • Mitä vaikutusta keskusteluilla ja mielipiteenilmaisuilla on?
  • Mitä toimia osallistujat voivat toteuttaa?

VINKKEJÄ VUOROPUHELUN ONNISTUMISEEN

  • Määrittele tehokkaimmat kanavat osallistujien tavoittamiseksi.
  • Jaa tietoa avoimesti.
  • Kiinnitä huomiota mahdollisiin esteisiin, jotka voivat rajoittaa osallistumista, ja poista ne.
  • Ryhdy tarvittaessa erityistoimiin, joilla suojellaan mielipiteenvaihdon luottamuksellisuutta.
  • Tee osallistumisesta helppoa ja lievennä ”kuulemisväsymystä” yhdistämällä keskustelutilaisuudet jo olemassa oleviin tapahtumiin tai foorumeihin. Tee osallistumisesta hauskaa sosiaalista toimintaa!
  • Harkitse vuoropuhelun järjestämistä keskeisten kansallisten kumppanien kanssa.
  • Tarkastele säännöllisesti, mitä palautetta on tullut ja missä keskustelussa ollaan menossa.

VAIHE 2

ANNETAAN IHMISTEN ÄÄNEN KUULUA

AVATAAN KANAVIA, JOIDEN KAUTTA IHMISET VOIVAT PUHUA JA TULLA KUULLUIKSI.

YK75 on maailman suurin keskustelukampanja. Siinä kuullaan ihmisiä mahdollisimman monipuolisesti ikään, asemaan ja asuinmaahan katsomatta sekä keskustelutilaisuuksissa että verkkofoorumeilla. Kun ihmiset hahmottelevat tulevaisuudennäkymiä oman kokemuksensa perusteella omasta näkökulmastaan, he voivat löytää uusia ratkaisuja, joita voidaan yhdessä toteuttaa.

MITEN KESKUSTELUUN VOI LIITTYÄ MUKAAN

Keskusteluun voi liittyä mukaan monin eri tavoin, esimerkiksi osallistumalla sosiaalisen median kampanjaan tai virallisempaan keskusteluryhmään tai vastaamalla yksinkertaiseen kyselytutkimukseen.

Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:

Lataa YK75-video omalle sosiaalisen median tilillesi ja pyydä ystäviäsi, yhteistyökumppaneitasi ja verkostojesi jäseniä mukaan suunnittelemaan toimintaa. Tästä pääset tutustumaan erilaisiin viestintäideoihin.

Vastaa lyhyeen YK75-kyselytutkimukseen ja jaa sitä eteenpäin: beta.un75.online transfer this to a short SMS if available in your country.

Järjestä epämuodollinen keskustelutapahtuma – missä tahansa. Voi olla kätevää yhdistää keskustelutapahtuma johonkin muuhun kokoukseen tai konferenssiin tai sosiaaliseen tapahtumaan, kuten tiimipalaveriin, lounaaseen tai kahvitaukoon. Suoratoiston käyttäminen voi olla hyvä keino antaa myös fyysisesti muualla oleville tilaisuus osallistua keskusteluun reaaliaikaisesti.

Sosiaalinen media: Kysymys-vastaus-sessiot esimerkiksi Twitterissä, Google Hangoutsissa ja Facebookissa saavat helposti lukijoita ja voivat innostaa heitäkin osallistumaan. Chatteja ja kysymys-vastaus-sessioita voi hyödyntää myös suorissa tapahtumissa.

Verkkokeskustelut: YK75-tiimi kehittää kattavaa verkkoalustaa digitaalisesti moderoiduille vuoropuheluille. YK:n maatiimeillä ja sidosryhmillä voi olla verkkokeskusteluja varten myös muita digitaalisia alustoja.

Viralliset keskusteluryhmät: Tavoitteena on tuottaa jäsennellympää ja tarkempaa tietoa, jota voidaan hyödyntää maailmanlaajuisia tuloksia laadittaessa. Näiden keskusteluryhmien työskentely edellyttää yksityiskohtaisemman palautelomakkeen täyttämistä. Lisätietoa virallisten keskusteluryhmien toiminnasta on liitteessä 1.

KESKUSTELUA HERÄTTÄVÄT KYSYMYKSET

Miltä ihannemaailmasi näyttäisi 25 vuoden kuluttua, kun YK täyttää 100 vuotta? Miten se eroaa nykymaailmasta? Kuvaile päivää ihannemaailmassasi 25 vuoden kuluttua.

  • Millaisen tulevaisuuden haluamme luoda lapsillemme ja lapsenlapsillemme yhdessä heidän kanssaan?
  • Kuinka tiede ja teknologia vaikuttavat jokapäiväiseen elämään? Kohdellaanko kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti? Miten eri maat toimivat keskenään?
  • Uskotko, että lapsillasi ja lapsenlapsillasi on enemmän vai vähemmän mahdollisuuksia kuin sinulla oli? Onko heidän elämänsä parempaa vai pahempaa – esimerkiksi koulutuksen ja työllistymisnäkymien suhteen?
  • Uskotko, että sinä tulet olemaan tai seuraava sukupolvi tulee olemaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja fyysisesti enemmän vai vähemmän liikkuvaa?
  • Uskotko, että luonnonympäristön tila kehittyy enemmän vai vähemmän terveelliseen suuntaan? Millä tavoin ympäristö muuttuu?
  •  

Valitse yksi tai useampi ja lisää omia ehdotuksiasi. Keskustelkaa ryhmässä.

  • Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset (esim. saastuminen, metsäkato)
  • Köyhyys ja eriarvoisuus
  • Uudet teknologiat (esim. sosiaalinen media, tekoäly)
  • Väestönmuutokset (esim. väestönkasvu, väestön ikääntyminen, muuttoliike, urbanisaatio)
  • Turvallisuusuhat (esim. aseelliset konfliktit, kybersodankäynti, rikollisuus ja väkivalta)
  • Luottamuksen murtuminen eri maiden hallitusten välillä ja hallitusten ja kansalaisten välillä

Mitä meidän olisi nyt tehtävä, jotta maailma olisi parempi paikka tuleville sukupolville?

  • Miten sinä voit yksityishenkilönä edistää paremman maailman syntymistä? Mitä sinä teet paremman maailman hyväksi?
  • Minkä tahon on toimittava näiden kehityssuuntien hallinnoimiseksi? Millainen rooli hallituksilla tulisi olla? Entä yrityksillä? Kansalaisyhteiskunnalla? Yksityishenkilöillä? Muilla tahoilla?
  • Minkälaisia toimia ja minkälaista yhteistyötä tarvitaan paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla? Minkälainen rooli YK:lla ja muilla kansainvälisillä elimillä voisi olla näiden toimien edistämisessä? Miten toimia voidaan kehittää?

VINKKEJÄ MODERAATTOREILLE

Moderaattorilla on keskeinen rooli niin epävirallisissa keskusteluissa kuin strukturoiduimmissakin keskusteluryhmissä. Perusperiaatteita moderaattorina toimimiseen:

  • Tuo selkeästi esille, miksi vuoropuheluja käydään ja mihin keskustelu johtaa
  • Kunnioita erilaisia näkökulmia ja auta tuomaan niitä esille
  • Toimi rakentavasti tilanteissa, joissa on kyse osapuolten erimielisyydestä ja valtasuhteiden epätasapainosta
  • Ota huomioon paikalliset tarpeet
  • Arvioi kuulemisessa käytetty lähestymistapa
  • Varmista, että keskustelun oleelliset kohdat merkitään muistiin ja osallistujat saavat palautetta

AINEISTOA KESKUSTELUN KÄYNNISTÄMISEEN

Trellossa on videoita, podcasteja, sosiaalisen median aineistoa, brändäysohjeita yms.

Seuraavilla tietosivuilla esitellään YK75-tiimin kokoamia polttavimpia aiheita:

Teknologian avulla voidaan edistää oikeudenmukaista ja rauhanomaista elämää. Teknologian kehitys voi kuitenkin myös uhata yksityisyyttä ja mahdollistaa autokraattista valvontaa ja vallanpitoa sekä lietsoa konflikteja ja eriarvoisuutta. Tulevaisuuden teknologioiden ei kuitenkaan tarvitse olla pahaenteisiä. Meidän kaikkien – hallitusten, viranomaisten, yritysmaailman ja yksityishenkilöiden – on aiempien sukupolvien tavoin päätettävä, miten haluamme hyödyntää uusia teknologioita. Käytämmekö teknologiaa hyvään vai pahaan?

Napsauta tästä ja lue lisää.

Konfliktien ja väkivallan luonne on muuttunut merkittävästi siitä, kun YK perustettiin 75 vuotta sitten. Konfliktit vaativat vähemmän kuolonuhreja, mutta kestävät pidempään, ja usein niiden osapuolina eivät ole eri valtiot vaan maan sisäiset ryhmittymät. Henkirikosten määrä on kasvussa joissakin osissa maailmaa, ja sukupuoleen perustuvat väkivallanteot yleistyvät.

Teknologian kehitys on mahdollistanut myös bottien, droonien ja suoratoiston käytön rikollisessa toiminnassa sekä kyberhyökkäykset, kiristyshaittaohjelmat ja tietomurrot. Kansainväliseen yhteistyöhön kohdistuu paineita, jotka heikentävät mahdollisuuksia ehkäistä ja ratkaista konflikteja.

Napsauta tästä ja lue lisää.

Maailmassa on edistytty merkittävästi köyhyyden vähentämisessä. Viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana yli miljardi ihmistä on päässyt äärimmäisestä köyhyydestä. Ihmiskunnan köyhemmän puoliskon osuus tuloista ei kuitenkaan ole juuri muuttunut tänä aikana, vaikka maailmantalouden tuotanto on yli kolminkertaistunut vuodesta 1990. Epätasa-arvo horjuttaa taloudellista kehitystä, mikä puolestaan kärjistää eriarvoisuuden luomia sosiaalisia eroja.

Tuloihin, maantieteelliseen sijaintiin, sukupuoleen, ikään, etniseen alkuperään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautuiseen, yhteiskuntaluokkaan ja uskontoon perustuva epätasa-arvo vallitsee edelleen sekä maiden sisällä että niiden välillä. Joillakin alueilla nämä erot ovat kasvamassa entistä suuremmiksi. Lisäksi epätasa-arvoa alkaa esiintyä myös uusilla aloilla, kuten verkko- ja mobiiliteknologian saatavuudessa.

Napsauta tästä ja lue lisää.

Ilmastonmuutos on aikamme merkittävin kriisi, ja se on toteutumassa nopeammin kuin osattiin pelätäkään. Emme kuitenkaan ole voimattomia tämän maailmanlaajuisen uhan edessä. Kuten pääsihteeri António Guterres totesi syyskuussa ”ilmastokriisi on kilpajuoksu, jonka olemme häviämässä, mutta voimme sen vielä voittaa.”

Mikään maapallon kolkka ei ole suojassa ilmastonmuutoksen tuhoisilta seurauksilta. Lämpötilan nousu ruokkii ympäristön pilaantumista, luonnonkatastrofeja, äärimmäisiä sääoloja, elintarvike- ja vesihuollon epävarmuutta, talouden häiriöitä, konflikteja ja terrorismia. Merenpinta nousee, napajäätikkö sulaa, koralliriutat kuolevat, meret happamoituvat ja metsät palavat. On selvää, että emme voi jatkaa nykymalliin. Ilmastonmuutoksen seurausten nouseminen peruuttamattomalle tasolle edellyttää meiltä rohkeita yhteisiä toimia.

Napsauta tästä ja lue lisää.

Maailmassa on nykyisin 7,7 miljardia henkeä, ja väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä kahdella miljardilla eli 9,7 miljardiin henkeen. Väkiluvun odotetaan saavuttavan huippunsa kuluvan vuosisadan loppupuolella, jolloin sen odotetaan olevan lähes 11 miljardia henkeä, minkä jälkeen hedelmällisyysluvut laskevat. Samanaikaisesti kaupungistuminen jatkuu ja toisaalta alle 5-vuotiaiden määrä on pienempi kuin yli 65-vuotiaiden.

Nykylaskelmien mukaan puolet koko maailman väestönkasvusta vuosina 2020–2050 tapahtuu yhdeksässä maassa: Intia, Nigeria, Pakistan, Kongon demokraattinen tasavalta, Etiopia, Tansania, Indonesia, Egypti ja Amerikan yhdysvallat (alenevassa järjestyksessä). Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluku todennäköisesti kaksinkertaistuu ja Euroopan väkiluku pienenee.

Muuttoliike on voimakasta. Vaikka kansainvälisten maahanmuuttajien osuus maailman väestöstä on pysynyt noin 3 prosentissa kahden viime vuosikymmenen aikana, heidän määränsä on kasvanut yli puolella vuodesta 2000. Samaan aikaan on kotiseudultaan siirtymään joutuneiden määrä noussut jyrkästi pitkäaikaisten konfliktien takia, ja heidän määränsä voi vielä kasvaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vuoksi. Suurin osa pakolais- ja siirtolaisvirroista suuntautuu globaaliin etelään.

Napsauta tästä ja lue lisää.

Huom. Muista täyttää jokaisen keskustelun osalta rekisteröintilomake, joka on saatavilla myös sivustolla UN75.org. Jokaiselle rekisteröidyille keskusteluille annetaan oma tunnusnumero, ja ne otetaan huomioon keskusteluja laskettaessa.

VAIHE 3

KANNUSTETAAN TOIMINTAAN

ANNETAAN PALAUTETTA, JAETAAN TIETOA RATKAISUISTA JA EDISTETÄÄN NIIDEN TOTEUTTAMISTA

Tavoitteena on saattaa ihmisiä yhteen keskustelemaan ja lopullisena päämääränä on saada heidät toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. YK75-keskustelun aikana syntyneet uudet ideat

  • ruokkivat yleistä keskustelua
  • esitellään kansallisille ja kansainvälisille päättäjille
  • kannustavat laajempaan kansalaisvaikuttamiseen
  • syventävät maailmanlaajuista yhteistyötä.

Jokainen keskustelu tarjoaa tilaisuuden kannustaa ihmisiä myös toimimaan eikä vain puhumaan.

Sekä virallisissa että epävirallisissa vuoropuheluissa voi tuoda esille näkökulmia ja faktoja, jotka kansalliset ja kansainväliset organisaatiot voivat ottaa huomioon omassa toiminnassaan. Ne voivat innoittaa esimerkiksi uusiin toimintaohjelmiin, investointeihin, yhteistyökumppanuuksiin ja kampanjoihin.

YK75-tiimi kehittää globaalia alustaa, jolla havainnollistetaan keskustelujen keskeisiä tuloksia.

Keskustelussa esitetyt näkemykset ja ideat esitellään maailman johtajille ja YK:n johtaville virkamiehille YK:n yleiskokouksen 75. istunnon yhteydessä järjestettävässä korkean profiilin tapahtumassa syyskuussa 2020. 

KESKUSTELUJEN DOKUMENTOINTI

Keskustelujen dokumentointi antaa niille uskottavuutta, helpottaa niiden tulosten jakamista eri tasoilla ja kerryttää näyttöön perustuvaa aineistoa toiminnan perustaksi. Tyypillisiä dokumentaatiomuotoja ovat muun muassa:

  • Tiedot osallistujista ja heidän valintatavoistaan
  • Tarpeelliset demografiset tiedot
  • Video- ja audiotallenteet osallistujien näkemyksistä ja ajatuksista
  • Valokuvat ja/tai kirjalliset kuvaukset
  • Sosiaalisen median aineisto
  • Raportoijien laatimat raportit
  • Analyyttinen yhteenveto keskeisistä havainnoista

Virallisille keskusteluryhmille on tarjolla moderointilomake, jonka avulla voidaan keskistetysti tallentaa ja analysoida tietoa. Kaikki keskusteluihin osallistuvat voivat antaa palautetta moderaattorien tai YK75-verkkosivuston kautta.

TULOSTEN VALIDOINTI

Tulosten validointi on mahdollista sekä palautelomakkeiden että UN75-verkkosivuston avulla, ja samalla voidaan arvioida ja tarkastella myös itse prosessia.

Tulosten validointiin voi kuulua myös muita yksinkertaisia vaiheita, kuten kokousraporttien tai kyselyjen tulosten jakaminen tai lisätietojen pyytäminen. Osa tietojen validoinnista voidaan tehdä keskusteluryhmissä ja kokouksissa seuraamalla visuaalisesti sitä välitöntä palautetta, jota osallistujat kommenteilleen saavat.

LAAJALLE ULOTTUVA VIESTINTÄ

Viestinnällä on ratkaiseva merkitys YK75-keskusteluissa, olipa kyseessä yksittäisten kuulemisten sisäinen viestintä tai eri mediakanavien kautta tapahtuva viestintä. Tärkeät asiat heräävät henkiin, jos ne voidaan yhdistää ihmiskasvoihin ja inhimillisiin kertomuksiin. Sitä kautta voidaan vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja saada aikaan toimintaa. Kun keskusteluja dokumentoidaan ja validoidaan, on hyvä pitää kirjaa myös erityisen vetoavista tai vaikuttavista ihmisistä, tarinoista ja sosiaalisen median jutuista. Tee yhteistyötä viestintätiimien kanssa ja hyödynnä niiden vaikutusvaltaa.

Viestintää ja kansallisia viestintästrategioita suunnitellessa kannattaa tutustua myös maailmanlaajuiseen viestintästrategiaan ja YK75-tiedotusaineistoon.